Väsyy ja yttää

PUUH. Onpa ilmoja pidelly ja silleen. Keksin tähän näppärän aasinsillan päivän postausideaan, miksi en ole pahemmin bloggaillut: kerron vähän mikä väsyttää. Höystetään remonttikuvilla.

Aateltiin tollasta abstraktia linjausta.

Mua väsyttää tällä hetkellä aika monet asiat. Meillä on remppa täysillä höyryillä menossa uudella kämpillä ja se nyt verottaa ainakin siitä syystä että kotona on tasan yksi käsipari jaettavana 2 lapsen kesken tai parhaimmillaan 4 lapsen jos isot neiditkin on tässä osoitteessa. Helmikuuta tähditti tosiaan myös se vatsatauti joka kiersi koko porukan lukuunottamatta Tuomoa ja nyt on vuorossa niin sitkeä flunssa että oikeastaan ensi kertaa pohdin mitä hiivatin yskänlääkettä ostaisin tolle pian 3-veelle kun mikään ei auta... Muutaman kerran olen ollut keskellä yötä varma että se ON se laryngiitti ja toinen jalka oven välissä jo menossa ulos neiti kainalossa ja peitto toisessa. Mutta ei se se ole vaan ihan vaan rehellinen yskä.

Sitten on niitä iltoja jolloin mies on kotona mutta se on reppana niin kanttuvei kaikesta puurtamisesta, duunista ja remontista että ei me paljon mitään hyödyllistä saada koskaan aikaiseksi, vaan tuijotetaan jotain aivosaippuaa telkkarista ja saunotaan keskellä päivää päiväuniaikaan ja yritetään kerätä voimia taas seuraavaan päivään. Josta sitten seuraa se että seuraavana päivänä huomaan taas että mulla on se yksi käsipari yhä edelleen, 2 lasta yhä edelleen ja kuka *vetti tämän kodinkin on taas torpedoinut... Sit on se pian 3-vee kintussa roikkumassa, yhtä kannan lantiolla, ai juuuu monettakohan päivää noi pyykit on tuolla koneessa...

7 tapettikerroksen seinä ja Suomen kaunein lamppu.

Tuomolla ei oo kiinalaista ponnaria.

Siirrytään öihin. Paavo on osoittautunut täysin tuurinukkujaksi. Joskus menee loistavasti 11 tuntia 2 syötöllä ja toisena yönä taas pomppaan joka tunti ylös. Joskus kutittaa ja ihottumat nousee ja joskus taas ei ollenkaan. Ihan suoraa yhteyttä en ole havainnut oman maidonkäyttöni kanssa edelleenkään (ja täysimetän edelleenkin...), ollaan menossa lääkäriin 11.3 ja siitä toivottavasti aika pian sitten maitoaltistukseen. Tällä hetkellä olen kuitenkin maidottomalla. Pave ottaa kaiken onneksi edelleenkin tosi lunkisti ja ainoat harmituksen aiheet jotka viikonlopun sotkivat unia oli taas ne juupelin rokotukset. Mutta selvittiin.

Meidän mummi on ollut ihan korvaamaton lapsenlikka viikonloppuisin (kiitos mummi, luet kuitennii <3) raksa-aikana ja mä oon päässyt päästelemään paitsi maalipurkeista höyryä niin myös omasta päästäni, maalaaminen ja rokkenrollin huudatus on oikeastaan aika terapeuttista hommaa. Kunhan ei sudi suutuspäissään vähän liian raivokkaasti, siitä olis sit harmonia kaukana kun Tuomo huomaa työn jäljen. Tai ite seuraavana päivänä.

Heikki-setän kahvikuppi!

Mä oon sitten sitä sorttia että kun väsyttää niin ei suju oikein mikään. Ja en osaa nukkua päikkäreitä, musta tulee entistä väsyneempi ja varsinkin vihaisempi. Onneksi meillä on noita parempiakin öitä ja niiden ansiosta en edes koe kulkevani kovin sumussa vielä. Aika kaukana ollaan niistä ajoista kun Telma oli 0-6kk. Niistä ajoista, mistä ajoista...? En muista, valvoin ja valvoin. Syötin ja valvoin. Itkin ja valvoin. Nyt ei ole edes itkettänyt vielä, että antaahan tulla vaan. Yritän kokoajan muistaa että vaivannäkö palkitaan ja pian meillä on omin pikku kätösin remontoitu oma pikku koti.

Kevätauringolta saa energiaa. Saa sen verran ainakin että kyllä siinä tulee vipinää kinttuihin kun säteet silkkaa veemäisyyttään paljastaa kaikki puudelit nurkista. Kyllä mä sitten viimeistään aina kaivan sen imurin kaapista, oli nyt pieni nilkkasilppuri paikalla tai ei :). Ulkoilukin maistuu Telmalle tällä hetkellä yhtä paljon kuin kököt kaurapuurossa... ÄITI MENNÄÄN SISÄÄÄÄÄÄN. MENEN KATSOMAAN TITIÄÄÄ. MENEN SUIHKUUN. MINÄ PELKÄÄN TRAKTORIA. Joo. Ollaan sairasteltu, tässä tulos. 

Mua väsyttää nyt niin paljon taas sattumoisin ettei oikein ajatus kulje tämän enempää. Kuuntelen Telman lähes-laryngiittia ja ahdistun taas kun paistaa aurinko. Alan kaivaa imuria esiin... Tuomolla on flunssa ja se on ollut pitkän päivän töissä, seuraavaksi menee nostamaan jotain jättilevyjä kylpyhuoneeseen takapihan ja parvekkeen kautta koska ne ei mahdu portaikosta ja pelkään että se saa sydänlihastulehduksen... Nostoavustajista toisella on myös flunssa ja selkä tohjona ja toisella polvi reistaa. Loistokolmikko. 

Mikä teitä väsyttää? 

ps. Mä olen saanut ainakin 3 ihanaa tunnustusta, kiitos teille kiitos kiitos <3 Olen tsekannut ne ja sitten tyylikkäästi unhoittanut, pääni on hieman seula nykyään... Mutta muistan kiittää vielä: KIITOS!